Fjellstun Skole

Luonnon käyttäminen inspiraationa rakennuksen luomiseen ei ole epätavallista. Maiseman muoto voi johtaa ideoihin ja visioihin, joissa sisä- ja ulkopuolen rajat hämärtyvät. Syksyllä 2022 valmistui Jørpelandiin Fjellstun Skole, jossa luontoa käytettiin sekä inspiraationa että oppaana prosessin aikana. Juttelimme Arkipartnerin Marthe Schjelderupin kanssa Fjelltunin koulusta, jossa maiseman rinteet ja kumpuilevat purot ovat toimineet suurena inspiraationa koulun suunnittelussa.

Fjelltunin koulussa on useita elementtejä, jotka ovat saaneet inspiraationsa ympäröivästä luonnosta. Voisitko kertoa meille hieman itse rakennuksesta ja siitä, miten suunnittelu tuli sellaiseksi kuin se osoittautui?

Jørpelandin maisemalle ovat ominaisia vuorenrinteet, joissa koulun pihaa pitkin virtaava puro kehystää aluetta ja tarjoaa yhdessä kaltevan maaston kanssa ainutlaatuisen ulkoiluympäristön Fjelltunille. Se antaa paikalle sen luonteen ja laadun, ja sitä on haluttu hyödyntää uuden koulun suunnittelussa. Pääkonseptin lähtökohtana on ollut luoda yhtenäinen, yhteinen alue, josta tulee luonnollinen kohtaamispaikka, jota olemme valinneet kutsumaan "sydänhuoneeksi", jossa maiseman kaltevuus ja virran liikkeet ovat olleet suuri inspiraatio.

Itse sydänhuone on jaettu vyöhykkeisiin erilaisten tasoerojen avulla, mikä tarjoaa mahdollisuuksia yhteiskäyttöön, mutta jossa on myös mahdollista jakaa eri vyöhykkeitä/tasoja tarpeen mukaan. Rakennuksen sydän koostuu kirjastosta, ruokasalista ja amfiteatterista näyttämöineen, jossa koko koulun pihan puoleinen alue on avointa lasijulkisivua.

Koulurakennus koostuu kahdesta osasta, jotka myötäilevät maaston kaltevuutta. Nämä kaksi osaa limittyvät päällekkäin, ja rakennuksen keskiosa on suunniteltu kahden osan väliseksi yhteydeksi. Olemme tehneet kovasti töitä sen eteen, että sydänhuoneen sisällä oleva amfiteatteri, joka tunnetaan myös lukuvuorena, jatkuu myös koulun pihalle luomaan hyvän yhteyden sisä- ja ulkotilojen välille.

Kalteva maasto luonnehtii myös koulun pihaa ja luo/luo tasoja ja vyöhykkeitä myös ulkopuolelle.

Aiemmin mainitsemasi puro, miten idea käyttää sitä projektissa syntyi?

Yksi ensimmäisistä asioista, jonka huomasimme käydessämme koululla, oli puro, joka kulkee koulun pihan läpi. Puroa ei ollut aidattu, mikä oli positiivinen yllätys. Oli kiehtovaa, että lapset saivat leikkiä purossa ja sen äärellä, ja halusimme jatkaa ja parantaa tätä laatua. Purosta ja kaltevasta maastosta tuli inspiraatio sydänhuoneelle ja leikkisyydelle, jota kuvittelimme tämän huoneen edustavan.

Onko koulujen kanssa työskentelyssä eroa verrattuna esimerkiksi asuntoihin tai muihin rakennuksiin?

Koulurakennusten suunnittelu on täysin erilaista kuin kotien ja muiden rakennusten suunnittelu. Kun suunnittelemme koulurakennuksia, on erittäin tärkeää käydä hyvää vuoropuhelua käyttäjän eli itse koulun kanssa. Koulussa työskentelevillä on paljon arvokasta tietoa siitä, mikä toimii opetuskontekstissa, ja on tärkeää, että järjestämme rakennuksen niin, että sitä on helppo ja kätevä käyttää. Tilaa on oltava suurille kokoontumisille ja yhteisöille, mutta myös intiimimmille ja hiljaisemmille alueille. Laadukkaat materiaalit ovat tärkeitä koulurakennuksissa, koska ne ovat rakennuksia, jotka kestävät useita vuosia ja joiden on kestettävä jatkuvaa kovaa käyttöä. Luonnonmateriaalit, kuten puu, tiili ja vastaavat materiaalit tarjoavat lämpöä ja miellyttäviä pintoja.

Oliko projektissa jokin osa-alue, joka osoittautui erityisen haastavaksi?

Yksi niistä asioista, joiden saavuttamiseksi olemme työskennelleet kovasti hyvällä tavalla, on amfiteatterin ulkoasu ja sen siirtyminen ulkoamfiteatteriin sekä lasin mukauttaminen ja integroitu teräsprofiilituki lasituksiin. Myös rakennuksen ja amfiteatterin tasoero on ollut suuri haaste, mutta suunnittelutiimissä yhteistyö sujui erittäin hyvin ja hyviä ratkaisuja löytyi.

Lopuksi, onko projektissa jokin osa, johon olet erityisen tyytyväinen?

Eniten olemme tyytyväisiä siihen, että onnistuimme luomaan amfiteatterin/lukuvuoren luonnollisen jatkeen sisätiloihin ja antamaan sen jatkua koulun ulkopihalle. Olemme myös iloisia siitä, että pystyimme luomaan kattoterassin niin, että katto ei ole vain käyttämätön alue, vaan sitä voidaan käyttää opetukseen. Olemme myös erittäin tyytyväisiä kunnan julkisivujen ja yhteisten tilojen materiaalivalintoihin ja korkeaan laatuun, jonka he ovat päättäneet sisällyttää hankkeeseen.

Arkkitehti: Arkipartner
Urakoitsija: O. Torjussen &; Sønner AS
SAPA asiakas: Time Aluminim AS
Julkisivu: SAPA 4150, SAPA 4150 SX
Ikkunat: SAPA 1086
Ovet: SAPA 2086, SAPA 2086 EI30
Valokuvaaja: Hugo Lütcherath